Yrittäjä, puhutko kirjanpitäjää?
Välillä yrittäjästä voi tuntua, ettei sen kirjanpitäjän puheesta ymmärrä kuin joka toisen tai kolmannen sanan. Kukapa sitä ei välillä sortuisi oman ammattinsa slangiin, vaikka yrittääkin käyttää selkokieltä.
Tähän alle on listattu joitakin sanoja (lisääkin on tulossa, artikkeli täydentyy pikkuhiljaa!) hyvin rautalankamallisesti selitettynä. Suoraan alapuolelta löydät linkkilistan, josta pääset suoraan haluamasi sanan kohdalle tai voit toki lukea kaikki selityksetkin läpi.
Jos joku mielestäsi tärkeä sana puuttuu, laita meille kommenttia sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, LinkedIn – kaikkiin linkit sivun alareunassa)
Arvonlisävero
Liikevaihto
Tase
Tuloslaskelma
Varasto
Vastaavaa
Vastattavaa
Arvonlisävero = kulutusvero, joka lisätään (yleensä) tuotteen hintaan ja joka jää lopulta tuotteen ostavan kuluttajan maksettavaksi.
Yrityksen tilitettäväksi jää arvonlisäveron määrä vain itse lisäämänsä arvon osalta. Eli, kun yritys ostaa tuotteen tai palvelun 100 eurolla (alv 0%, 124€ alv24%) ja myy 150 eurolla (alv 0%, 186€ alv 24%) niin tässähän alv 0% hinta kasvaa 50€. Yritys tilittää myynnistä alvia 36€ mutta saa vähentää ostosta 24€ eli varsinaisesti yrityksen maksettavaksi tulee 12€. Tämä vastaa 24% alv:n määrää 50€ tuotteelle.
Tämä on karrikoitu esimerkki, mutta kertoo ns. perustilanteen idean ja laskutavan.
Jos yritys ostaa myytävän tuotteen tai palvelun yksityishenkilöltä tai yritykseltä, joka ei ole alv-velvollinen, yritys ei voi tietenkään vähentää oston arvonlisäveroa. Mutta, koska toimittaja ei ole alv-rekisterissä niin hänen hinnassaan ei todennäköisesti ole arvonlisäveroa huomioituna. Eli todennäköisesti saat ostettua edellisen esimerkin tuotteen tällaisesta myyjältä hintaan 100€. Tällöin tilität alv:n 36€ kokonaan, mutta olet saanut ostettua tuotteen 24€ edullisemmin joten viivan alle jäävässä voitossa tämän esimerkin osalta ei ole eroa.
Arvonlisävero tilitetään valinnan ja säädösten mukaisesti joko kuukausittain, neljännesvuosittain eli 3kk välein tai vuosittain.
Kuukausittaisessa tilitysrytmissä alv maksetaan aina kertymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Tiedän, kapulakieltä! Mutta se tarkoittaa, että esimerkiksi tammikuun myynneistä ja ostoista kertynyt alv maksetaan 12. maaliskuuta. Helmikuulta kertynyt taas maksetaan 12. huhtikuuta ja niin edelleen.
Neljännesvuosittaisessa tilitysrytmissä tammi-maaliskuun alv maksetaan 12.5., huhti-kesäkuun 12.8. jne.
Vuosittaisessa tilitysrytmissä alv maksetaan 28.2. koko edeltävältä kalenterivuodelta, eli esimerkiksi 1.1.-31.12.2021 ajalta kertynyt alv maksetaan 28.2.2022.
Jos tulot ja menot jakautuvat tasaisesti joka kuukaudelle, on selkeintä ja helpointa olla arvonlisäveron kuukausi-ilmoittamisen piirissä, koska silloin kuukausittain maksettavat summat pysyvät pienempinä ja maksuvirta verohallinnon suuntaan tasaisena. Jos valitsee pidemmän ilmoitusjakson, täytyy kassassa olla varmasti tallessa kolminkertainen tai jopa 12-kertainen määrä rahaa kerralla maksettavaksi.
Alv:n maksupäivät
| Kuukausittain | Neljännesvuosittain | Vuosittain | |||
| Kertymäkausi | Maksupäivä | Kertymäkausi | Maksupäivä | Kertymäkausi | Maksupäivä |
| Tammikuu | 12.3. | Tammi-maaliskuu | 12.5. | 1.1.-31.12. | 28.2. seur. vuonna |
| Helmikuu | 12.4. | Huhti-kesäkuu | 12.8. | ||
| Maaliskuu | 12.5. | Heinä-syyskuu | 12.11. | ||
| Huhtikuu | 12.6. | Loka-joulukuu | 12.2. seur. vuonna | ||
| Toukokuu | 12.7. | ||||
| Kesäkuu | 12.8. | ||||
| Heinäkuu | 12.9. | ||||
| Elokuu | 12.10. | ||||
| Syyskuu | 12.11. | ||||
| Lokakuu | 12.12. | ||||
| Marraskuu | 12.1. seur. vuonna | ||||
| Joulukuu | 12.2. seur. vuonna | ||||
Liikevaihto = yrityksen myynnin määrä annetut alennukset huomioituna, ilman arvonlisäveroa. Liikevaihtoon huomioidaan käytännössä kaikki yrityksen tulot, poislukien avustukset.
Eli liikevaihtoa on tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, sekä muut vakiintuneet tuotot eli esimerkiksi vuokratulot yrityksen omistamasta kiinteistöstä tai kalustosta.
Liikevaihdosta ei vähennetä arvonlisäveron ja annettujen alennusten lisäksi muuta, joten myyntirahdit, luottotappiot jne kuuluvat tuloslaskelmalla kuluksi aivan eri paikkaan kuin liikevaihtoon pienentävänä eränä.
Liikevaihtoa ei saa keinotekoisesti kasvattaa eikä pienentää. Myöskään ostojen ja myyntien keskinäinen netottaminen ei ole sallittua, joten jos sinulla on sekä asiakkaana että toimittajana sama yritys, pidä huolta että kumpikin osapuoli laskuttaa sen mitä kuuluukin eikä vähennä mitään eriä laskuista, niin kaikkien elämä o helpompaa ja selkeämpää. Rahaliikenteessä näitä keskinäisiä laskuja sitten voidaankin kuitata halutessa ristiin, mutta laskutus on syytä olla oikein.
Liikevaihto ei kerro mitään siitä, onko yritys kannattava vai ei. Pienelläkin liikevaihdolla voi olla kannattava, kun taas useiden miljoonien liikevaihdollakin voi yritys tehdä tappiota. Kaikki riippuu tulojen ja menojen suhteesta.
Kun käytetään liikevaihtoa taloushallinnon mittarina, yleensä järkevää on seurata liikevaihdon muutosta eli kasvua tai laskua verrattuna aikaisempiin tilikausiin.
Liikevaihto kuitenkin kertoo karkeasti vain yrityksen suuruusluokasta ja toiminnan laajuudesta: mitään muuta siitä ei oikeastaan kannata lähteä arvailemaan ellei tiedä yrityksestä mitään muuta.
Liikevaihdon vertailu on mielekästä pääasiassa vain samalla toimialalla ja suurinpiirtein saman työntekijämäärän työllistävien yritysten kesken. Tai ainakin työntekijämäärä huomioituna, esim. liikevaihto/henkilö voi olla hyvinkin kiinnostava luku eri kokoisten yritystenkin kesken, samalla alalla.
Poisto = pitkäaikaisesta, eli pysyviin vastaaviin kuuluvasta arvokkaammasta kalustosta vuosittain kuluksi kirjattava osuus.
Kun ostetaan vaikkapa 5000€ maksava kone, jonka arvioidaan kestävän vähintään 5 vuotta, sitä ei kirjata tuloslaskelmaan kerralla kuluksi. Miksei? Koska sen odotetaan tuottavan tuloa usemapana tilikautena, kerralla kuluksi kirjaaminen aiheuttaisi tuloksen vääristymisen niin kuluvana vuonna (heikommaksi) kuin tulevina vuosina (paremmaksi). Kun kone kertarysäyksen sijaan kirjataan taseeseen pysyviin vastaaviin, siitä lähdetään tekemään poistosuunnitelman mukaisia poistoja. Näiden poistojen tarkoituksena on tasata koneen kuluja sen todennäköiselle taloudelliselle käyttöiälle.
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
1. Kehittämismenot
2. Aineettomat oikeudet
3. Liikearvo
4. Muut aineettomat hyödykkeet
5. Ennakkomaksut
II Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset ja rakennelmat
3. Koneet ja kalusto
4. Muut aineelliset hyödykkeet
5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
III Sijoitukset
1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Osuudet omistusyhteysyrityksissä
4. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
5. Muut osakkeet ja osuudet
6. Muut saamiset
B VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
2. Keskeneräiset tuotteet
3. Valmiit tuotteet/tavarat
4. Muu vaihto-omaisuus
5. Ennakkomaksut
II Saamiset
1. Myyntisaamiset
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
4. Lainasaamiset
5. Muut saamiset
6. Maksamattomat osakkeet/osuudet
7. Siirtosaamiset
III Rahoitusarvopaperit
1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Muut osakkeet ja osuudet
3. Muut arvopaperit
IV Rahat ja pankkisaamiset
Vastattavaa
A OMA PÄÄOMA
I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma
II Ylikurssirahasto
III Arvonkorotusrahasto
IV Muut rahastot
1. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2. Vararahasto
3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot
4. Käyvän arvon rahasto
5. Muut rahastot
V Edellisten tilikausien voitto (tappio)
VI Tilikauden voitto (tappio)
B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
1. Poistoero
2. Verotusperäiset varaukset
C PAKOLLISET VARAUKSET
1. Eläkevaraukset
2. Verovaraukset
3. Muut pakolliset varaukset
D VIERAS PÄÄOMA
1. Joukkovelkakirjalainat
2. Vaihtovelkakirjalainat
3. Lainat rahoituslaitoksilta
4. Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Rahoitusvekselit
8. Velat saman konsernin yrityksille
9. Velat omistusyhteysyrityksille
10. Muut velat
11. Siirtovelat
Tuloslaskelma = kirjanpidon raportti, joka kertoo yhtiön taloudellisen tilanteeen.
Siinä huomioidaan tulona kaikki myynnit ja avustukset sekä muut tulot (esim. korkotuotot ja osingot). Vähentävinä lukuina taas esitetään kaikki tililtä maksetut kulut (ostot, palkat, vakuutumaksu, kirjanpitomaksu, markkinointikulut, tuloverot jne).
Tämän lisäksi huomioidaan ns. laskennallisina kuluina, joita ei ole tarvinnut maksaa rahana, poistot jotka on tehty kalustosta ja muusta arvokkaasta, kuluvasta omaisuudesta.
Tuloslaskelmalla huomioidaan myös esimerkiksi varaston arvon muutos. Varaston arvon muutos oikaisee ostolaskun kulun samalle tilikaudelle kuin sitä vastaava myyntikin on. Varastosta ja varaston muutoksen merkityksestä lisää ensi torstaina!
Lopputuloksena tuloslaskelma esittää ns viivan alle jäävän tuloksen, eli sen yrityksen toteutuneen voiton tai tappion. Tuloslaskelma ei kerro mitään yrityksen rahatilanteesta, siitä taas kertovat kassavirtalaskelma, rahoituslaskelma ja tietyiltä osin myös tase.
Varasto = tavarat, jotka on ostettu tai tuotettu tilikauden aikana mutta ei vielä myyty tai käytetty asiakastöihin.
Artikkeli on työn alla – lisäämme pikkuhiljaa lisää sanoja!
