Osingot listaamattomista yhtiöistä

Osakeyhtiön osingonjakoprosessi
Tilinpäätöksen laadinta
Varojen nosto palkkana vai osinkona?
Hallituksen Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle
Tilintarkastus
Yhtiökokouksen pitäminen
Osingot rahana tai muuna omaisuutena

Osinkoverotus listaamattomista yhtiöistä
Nettovarallisuus ja matemaattinen arvo
Nettovarallisuuteen tehtävät tarkistukset
Minkä vuoden matemaattinen arvo osingonjaolle?
Osingot listaamattomasta yhtiöstä – verokohtelu

Ennakonpidätyksen toimittaminen

Osakeyhtiön osingonjakoprosessi

Tilinpäätöksen laadinta

Yrityksen toiminnan tulos ts. tilinpäätös lasketaan tilikausittain. Tilikausi voi olla kalenterivuosi tai kalenterivuodesta poikkeava – normaalioloissa 12 kuukauden jakso. Tuloslaskelmasta ilmenee yrityksen tuloksen muodostuminen tilikaudelta. Tase kertoo tilinpäätöspäivän taloudellisen aseman. Taseen vastaavaa -puoli kertoo yrityksen varat. Vastattavaa -puoli puolestaan kertoo, miten varat on rahoitettu – kuinka paljon omalla pääomalla, kuinka paljon vieraalla pääomalla. Yhtiön Oma pääoma, ja varsinkin Vapaa Oma pääoma on merkityksellinen, koska ilman sitä osinkoa ei voida koskaan jakaa ollenkaan. Jotta osingot voidaan yhtiöstä jakaa, se edellyttää että yhtiöllä on voitonjakokelpoisia varoja sekä maksukykyisyys kunnossa. Voitonjakokelpoisten varojen määrä ilmenee yhtiölle laaditusta tilinpäätöksestä.

Varojen nosto palkkana vai osinkona?

Muut kuin verotusnäkökohdat

Omistajan rahan tarve sekä yhtiön likviditeetti ratkaisevat, paljonko yhtiöstä voidaan varoja nostaa. Jos yhtiössä on useampia osakkaita rahatarpeet vaihtelevat. Jos yhtiössä on osakkaita, jotka eivät työskentele yhtiössä ollenkaan, palkan korvaaminen osingonjaolla ei usein ole järkevää. Tuolloin kannattanee pidättäytyä maksamaan työsuhteessa oleville osakkaille korvaus kokonaan palkkana. Palkka on usein sidottu tuloksentekokykyyn – ei siis liikevaihtoon, vaan kasvaneeseen katteeseen. Osingonjako puolestaan voisi toteutua vähimmäisosingonjakoperiaatteiden mukaisesti, jollei yhtiön voitonjakoa ja maksukykyisyyttä koskevista rajoituksista muuta johdu.

Osinkona vai palkkana – verotuksellisesti edullisin vaihtoehto

Jos kaikki osakkaat työskentelevät yhtiössä, ja heillä on yhteinen vuotuinen euromääräinen rahatarve, verotuksellisesti edullisinta varojen nostomuotoa yhtiöstä voidaan suunnitella. Jos varojen nostotarve on kohtuullinen, johtaa verohuojennetun osingon hyväksikäyttö yleensä edullisimpaan lopputulokseen. Palkan ja osingon verotuksellinen edullisuus on tapauskohtaista ja siihen vaikuttaa varojen nostotarve ja yhtiön nettovarallisuus.

Hallituksen Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen ja esittää tilinpäätöksessä voitonjakoehdotuksensa yhtiökokoukselle. Laaditusta tilinpäätöksestä nähdään, kuinka paljon yhtiöllä on jakokelpoisia varoja eli kertyneitä voittovaroja päättyneeltä ja aikaisemmilta tilikausilta.

Millaisen voitonjakoesityksen hallitus voi tehdä? Osingonjakoesitystä tehdessään hallitus arvioi paljonko voitosta pitää jättää tuleviin investointeihin. Niin kauan kuin yritys pystyy sijoittamaan kassavirtansa kannattavaan kasvuun, kannattanee osingot jakaa maltillisesti. Yhtiöllä voi olla tarve omien osakkeiden hankkimiselle lähivuosina, jolloin vapaata omaa pääomaa halutaan jättää yhtiöön. Varojenjaossa hallituksen tulee ottaa huomioon myös tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Hallituksen tulee arvioida yhtiön maksukykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Jos yhtiössä on esim. osakaslainoja, ne rajoittavat osingonjakomahdollisuutta.

Tilintarkastus

Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan valittava tilintarkastaja, hän tarkastaa tilinpäätöksen ja antaa tilintarkastuskertomuksen. Yhtiökokous voidaan pitää vasta tilintarkastuksen jälkeen.

Yhtiökokouksen pitäminen

Osingon jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Tilinpäätös vahvistetaan yhtiökokouksessa. Osingon jakamisesta ja määrästä päättää yhtiökokous, joka ei kuitenkaan saa jakaa osinkoa enempää kuin osakeyhtiön hallitus on esittänyt.

Osakkeenomistajilla, joilla on vähintään 1/10 yhtiön kaikista osakkeista, on oikeus vaatia jaettavaksi osinkoa. Osakkeenomistaja ei voi vaatia osinkona jaettavaksi enempää kuin 8 % yhtiön omasta pääomasta tai puolet tilikauden voitosta. Vähemmistöosinkona tulee jakaa näistä määristä pienempi, jollei yhtiön voitonjakoa ja maksukykyisyyttä koskevista rajoituksista muuta johdu.

Osingot rahana tai muuna omaisuutena

Osakkeenomistajalle syntyy yhtiökokouksen päätöksen perusteella saamisoikeus osinkoon. Yhtiökokous voi päättää, että osinko on nostettavissa myöhemmin tiettynä päivänä, muussa tapauksessa osinko on nostettavissa heti yhtiökokouspäivänä. Maksettaessa luonnolliselle henkilölle osinkoa, yhtiön tulee toimittaa ennakonpidätys maksamastaan osingosta.

Osakeyhtiölaki ei määrää missä muodossa osinko on maksettava. Osinko voidaan maksaa rahana tai muuna omaisuutena. Tyypillinen esimerkki muuna kuin rahana maksettavasta osingosta on osakkeena maksettava osinko.

Osinkoa ei voida jakaa ennen kuin ensimmäinen tilikausi on päättynyt. Ja tuolloinkin vain, jos yhtiö on tuottanut voittoa. Muiden tilikausien osalta osinkoa voidaan jakaa aikaisemmilta tilikausilta myös kesken tilikauden, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja.

Jos ensimmäinen tilikausi päättyy 2020 osinko on nostettavissa 2021.

Osinkoverotus listaamattomista yhtiöistä

Osinkoverotus on nykyisin aina osittain kaksinkertaista verotusta. Yhtiö ei voi jakaa ollenkaan osinkoa, jos voittovaroja ei ole syntynyt. Yhtiö on normaalitilanteissa aina maksanut ensin voitostaan 20 %:n yhteisöveron. Kun osakas nostaa varoja yhtiöstään osinkona, verojen määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta.

Nettovarallisuus ja matemaattinen arvo

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa määrää, miten listaamattoman yhtiön nettovarallisuus lasketaan. Yleensä nettovarallisuus on aivan sama summa kuin yhtiön Oma Pääoma taseessa. Paitsi, jos yhtiön taseessa on osakkeita tai kiinteistöjä, silloin nettovarallisuutta tarkistetaan.

”Tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Varoina ei kuitenkaan pidetä kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verosaamisia. Velkana ei pidetä kirjanpitolain 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja.”

Nettovarallisuuteen tehtävät tarkistukset

Käyttöomaisuuskiinteistöt ja -arvopaperit. Eri omaisuuserät arvostetaan kirjanpidossa pääsääntöisesti poistamattomaan hankintamenoon. Nettovarallisuuslaskennassa omaisuuserät tarkistetaan. Tosin kuin kirjanpidossa taseessa, Koneet ja kalusto huomioidaan nettovarallisuuslaskennassa verotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Käyttöomaisuuskiinteistöt arvostetaan kiinteistön verotusarvolaskelman mukaiseen arvoon, tai jos poistamaton hankintameno verotuksessa on tätä suurempi, suurempaan arvoon. Osakkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon, tai jos verotusarvo on korkeampi tähän korkeampaan arvoon.

Laskennalliset verosaamiset tai -velat. Poikkeuksellisesti, yhtiössä voi olla laskennallisten verosaamisten tai -velkojen kirjauksia. Nämä ovat jaksotuseroja kirjanpidon ja verotuksen välillä. Laskennallinen verosaaminen voi syntyä esimerkiksi vahvistetuista tappioista. Koko tappio vähennetään kirjanpidossa, verotuksessa vähimmäistulos on nolla. Verotuksessa vähentämättä jäävä tappio vahvistetaan vähennettäväksi. Tappiosta seuraavina vuosina saatava verohyöty eli verojen alentuminen ansaitaan myöhempinä vuosina. Tämä voitaisiin kirjata laskennalliseksi verosaamiseksi.

Osakaskohtainen tarkastelu – asunto. Jos osakas käyttää omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään tämän osakkaan omistamien osakkeiden yhteisestä matemaattisesta arvosta hänen saamansa osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Osakaskohtainen tarkastelu – laina. Jos osakas tai hänen perheenjäsenensä yksin tai yhdessä omistaa vähintään 10 % osakkeista tai äänimäärästä, ja osakkaalla tai hänen perheenjäsenellään on rahalainaa yhtiöstä, vähennetään tämä rahalaina osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Minkä vuoden matemaattinen arvo osingonjaolle?

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön nettovarallisuuden (ks.edellä tarkistettu nettovarallisuus) perusteella siten, että nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä. Arvostamislain 2 § 1 mom. TVL 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella.

Matemaattisella arvolla on merkitystä osingonsaajan osinkoverotukseen. Se, minkä vuoden nettovarallisuutta käytetään pohjana, riippuu osingon nostovuodesta. Osingon nostovuotta edeltävän vuoden yhtiön osakkeen matemaattinen arvo on laskennan pohjana. Jos osinko on yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa vuonna 2021, käytetään tähän aina yhtiön vuonna 2020 päättyneen tilinpäätöksen perusteella laskettua matemaattista arvoa riippumatta siitä, onko yhtiön viimeinen tilikausi päättynyt vuonna 2020 vaiko 2021.

Osingot listaamattomasta yhtiöstä – verokohtelu

Alla taulukko, josta ilmenee verojen määrä yhtiön matemaattisen arvon ja pääomatulojen ja ansiotulo-osuuksien muuttuessa. Taulukossa on oletuksena, että osingonsaajalla ei ole ollenkaan palkkatulona verotettavia tuloja, mutta palkanmaksun sijaan osa osingosta on ansiotulo-osinkoa. Huomattava on, että pelkän osingon nostaminen yhtiöstä kasvattaa yhtiön veroja, koska osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoista. Palkka puolestaan on yhtiöllä vähennyskelpoista ja vähentää yhtiön veroja. Usein edullisin tapa nostaa varoja yhtiöstä on osittain palkkana, osittain osinkona. Vähäinen ansiotulo on verotuksellisesti pääomatuloa edullisempi, koska siitä saadaan tehdä ansiotulosta tehtävät vähennykset kuten ansiotulovähennys, perusvähennys, työtulovähennys.

Ansiotuloveron laskennassa on käytetty veroallinnon veroprosenttilaskuria, myös ansiotulosta tehtävät vähennykset on huomioitu.

Taulukossa sinisellä 5-10 -kohdissa on kuvattu tilannetta, jossa yhtiöllä ei ole ollenkaan nettovarallisuutta eli osakas ei saa ollenkaan huojennettua osinkoa. Tässä tilanteessa yhtiön kannattaa maksaa ansio-osingon sijaan yhtiöstä varoja palkkana, koska silloin säästetään pitkälti yhtiön maksettava yhteisövero. Luonnollisesti kuitenkin, palkkaa voi nostaa yhtiöstä ainoastaan työskentelyn perusteella. Ansiotulo-osinko eroaa palkasta verotuksen osalta sikäli, että palkka on kokonaan veronalaista, mutta ansiotulo-osinko 75%:n osuudelta.