Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille

Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä

Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä.  Se kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta.  Sen sijaan yrittäjälle (YEL-vakuutettu) työterveydenhuolto on vapaaehtoista.  Työterveyshuollon tavoitteena on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran ajan. Työsuojeluviranomainen valvoo, että työnantaja on järjestänyt ja toteuttanut lakisääteiset työterveyshoitopalvelut.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää?

Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa. Työnantaja voi järjestää myös sairaanhoidon työterveyshuollon palveluiden tuottajan kautta, mutta tämä on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää palvelut itse.

Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää

  • työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset
  • työpaikan terveysvaarojen selvittämisen työpaikkaselvityksen avulla
  • toimenpide-ehdotukset työolojen parantamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi
  • neuvonnan ja ohjauksen sekä tietojen antamisen työolojen kehittämisestä ja työntekijöiden terveydestä
  • työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistumisen
  • työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuraamisen, työssä selviytymisen edistämisen, kuntoutusneuvonnan ja kuntoutukseen ohjaamisen
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjauksen.

Ohjeistus työntekijälle

Työnantajan velvollisuutena on järjestää ja kustantaa työterveyshuolto työntekijöilleen, vaikka yrityksessä työskentelisi vain yksikin ulkopuolinen työntekijä.  Työntekijälle annettavat tiedot työterveydenhuollosta:

  • työterveyshuollon sopimus
  • työterveyshuollon sopimuksen sisältö – missä asioissa voit käyttää työterveyshuollon palveluita
  • missä työterveyshuollon toimipaikoissa voit asioida ja voiko palveluja käyttää työajan ulkopuolella esim. viikonloppuna
  • kuka on työpaikan työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri

 

Työterveystarkastukset

Työnantajalla on lain edellyttämä velvollisuus järjestää säännölliset terveystarkastukset työterveyshuollossa.  Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus ja työpaikkaselvityksestä tehty raportti kaikkien työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Työtä aloitettaessa työntekijälle tehdään työhöntulotarkastus.  Siinä selvitetään, onko kyseinen työtehtävä terveyden kannalta työntekijälle soveltuva, vai sisältyykö siihen terveydellistä riskiä

  • saattaisi pahentua työssä
  • edellyttää erityistä suojautumista työhön liittyviltä vaaroilta ja haitoilta
  • estää sinua aloittamasta kyseistä työtä.

Määräajoin tehtävillä terveystarkastuksilla työterveyshuolto arvioi ja suunnittelee, miten työntekijän työkykyä ylläpidetään ja tuetaan työuran kaikissa vaiheissa.  Tarvittaessa terveydentilaa ja työkykyä seurataan mittauksilla, testeillä tai laboratoriotutkimuksilla. Työterveyshuolto antaa ohjausta työn terveysvaaroista ja työntekijän oman terveyden edistämisestä.

Työterveyshuollon tulee tehdä terveystarkastus myös silloin, kun työn epäillään aiheutuvan vaaraa terveydelle esimerkiksi yksipuolisen fyysisen kuormittumisen tai psykososiaalisen ylikuormittumisen vuoksi. Terveystarkastuksilla voidaan lisäksi tukea päihdeongelman varhaista tunnistamista ja ehkäisemistä sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista.

Työntekijänä olet velvollinen osallistumaan työnantajan perustellusti osoittamiin työterveyshuollon terveystarkastuksiin.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia

Yleensä työterveyshuollon palveluntuottaja lähettää työnantajalle esitäytetyn korvaushakemuksen, jossa on tiedot työterveyshuollon kustannuksista.

Työterveyshuolto ja verotus

Pakolliseen työterveyshuoltoon liittyvistä terveystarkastuksista ja muista toimenpi­teistä ei synny työntekijälle veronalaista etua. Sen sijaan työnantajan työterveyshuoltolain mukaisesti vapaaehtoisesti järjestämien sairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelujen verovapauden edellytyksenä on, että ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia.

Verovapauden edellytykset:

  1. Työterveyshuollon verovapauden yleisenä edellytyksenä on, että työterveyshuolto perustuu työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan, jossa edut ja palvelut on määritelty (tässä voidaan määritellä esim. hammashuollon kulujen korvaamisesta, fysikaalista hoitoa jne.).
  2. Sairaanhoitovakuutuksesta saatavan edun verovapauden edellytyksenä on, että vakuutusta koskevat ohjeet ja säännöt lisätään työterveyshuoltoa koskeviin ohjeisiin.
  3. Työterveydenhuolto on oltava työnantajan järjestämä – työnantaja ei voi maksaa työntekijän ottaman vakuutuksen maksuja.
  4. Myös erikoislääkäritasoista työterveydenhuoltoa voidaan pitää verovapaana etuna; kunhan se on koko henkilökunnalle järjestetty tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Näiden edellytysten pitää olla samanaikaiseti voimassa taso enimmäiskorvauksesta max 10.000 eur/sairaustapaus ja vakuutusmaksu keskimäärin yrityksessä 400 eur/työntekijä.
    (KHO 2011:27 katsottiin, että sairaanhoitovakuutus oli verovapaa etu, kun vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvaus oli 10.000 euroa yksittäistä sairaustapausta tai tapaturmaa kohden. Jos yksittäisen vakuututapahtuman johdosta voitaisiin vakuutuksesta maksaa tätä suurempi korvaus, vakuutus olisi veronalainen etu. KHO on perustellut että työntekijää kohden vakuutusmaksu yritysksellä voisi olla keskimäärin 400 eur/hlö jotta pidettäisiin kohtuullisena.)
  5. Vakuutuksen piiriin kuuluvalla on oikeus milloin tahansa kieltäytyä vakuutuksesta. Mikäli työnantaja korvaa vakuutuksesta kieltäytyjälle sen, että he eivät saa vakuutusetua, vakuutus on kaikille työntekijöille veronalainen etu. Jos vakuutusyhtiö ei myönnä yksittäiselle työntekijälle vakuutusta tämän terveydentilaan liittyvistä syistä, vakuutus voi tästä huolimatta olla verovapaa etu muille työntekijöille. edellyttäen, että muut verovapauden edellytykset täyttyvät.

 

Lue lisää: Työsuojelu
Lue lisää: Kela korvattava työterveyshuolto

Lue lisää: Työterveyshuolto yrittäjälle tai muulle YEL-vakuutetulle

×