Sanasto yrittäjän ja kirjanpitäjän väliseen keskusteluun

Yrittäjä, puhutko kirjanpitäjää?

Välillä yrittäjästä voi tuntua, ettei sen kirjanpitäjän puheesta ymmärrä kuin joka toisen tai kolmannen sanan. Kukapa sitä ei välillä sortuisi oman ammattinsa slangiin, vaikka yrittääkin käyttää selkokieltä.

Tähän alle on listattu joitakin sanoja (lisääkin on tulossa, artikkeli täydentyy pikkuhiljaa!) hyvin rautalankamallisesti selitettynä. Suoraan alapuolelta löydät linkkilistan, josta pääset suoraan haluamasi sanan kohdalle tai voit toki lukea kaikki selityksetkin läpi.

Jos joku mielestäsi tärkeä sana puuttuu, laita meille kommenttia sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, LinkedIn – kaikkiin linkit sivun alareunassa)

 

Arvonlisävero
Liikevaihto
Tase
Tuloslaskelma
Varasto
Vastaavaa
Vastattavaa

 

Arvonlisävero = kulutusvero, joka lisätään (yleensä) tuotteen hintaan ja joka jää lopulta tuotteen ostavan kuluttajan maksettavaksi.
Yrityksen tilitettäväksi jää arvonlisäveron määrä vain itse lisäämänsä arvon osalta. Eli, kun yritys ostaa tuotteen tai palvelun 100 eurolla (alv 0%, 124€ alv24%) ja myy 150 eurolla (alv 0%, 186€ alv 24%) niin tässähän alv 0% hinta kasvaa 50€. Yritys tilittää myynnistä alvia 36€ mutta saa vähentää ostosta 24€ eli varsinaisesti yrityksen maksettavaksi tulee 12€. Tämä vastaa 24% alv:n määrää 50€ tuotteelle.

Tämä on karrikoitu esimerkki, mutta kertoo ns. perustilanteen idean ja laskutavan.

Jos yritys ostaa myytävän tuotteen tai palvelun yksityishenkilöltä tai yritykseltä, joka ei ole alv-velvollinen, yritys ei voi tietenkään vähentää oston arvonlisäveroa. Mutta, koska toimittaja ei ole alv-rekisterissä niin hänen hinnassaan ei todennäköisesti ole arvonlisäveroa huomioituna. Eli todennäköisesti saat ostettua edellisen esimerkin tuotteen tällaisesta myyjältä hintaan 100€. Tällöin tilität alv:n 36€ kokonaan, mutta olet saanut ostettua tuotteen 24€ edullisemmin joten viivan alle jäävässä voitossa tämän esimerkin osalta ei ole eroa.

Arvonlisävero tilitetään valinnan ja säädösten mukaisesti joko kuukausittain, neljännesvuosittain eli 3kk välein tai vuosittain.

Kuukausittaisessa tilitysrytmissä alv maksetaan aina kertymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Tiedän, kapulakieltä! Mutta se tarkoittaa, että esimerkiksi tammikuun myynneistä ja ostoista kertynyt alv maksetaan 12. maaliskuuta. Helmikuulta kertynyt taas maksetaan 12. huhtikuuta ja niin edelleen.

Neljännesvuosittaisessa tilitysrytmissä tammi-maaliskuun alv maksetaan 12.5., huhti-kesäkuun 12.8. jne.

Vuosittaisessa tilitysrytmissä alv maksetaan 28.2. koko edeltävältä kalenterivuodelta, eli esimerkiksi 1.1.-31.12.2021 ajalta kertynyt alv maksetaan 28.2.2022.

Jos tulot ja menot jakautuvat tasaisesti joka kuukaudelle, on selkeintä ja helpointa olla arvonlisäveron kuukausi-ilmoittamisen piirissä, koska silloin kuukausittain maksettavat summat pysyvät pienempinä ja maksuvirta verohallinnon suuntaan tasaisena. Jos valitsee pidemmän ilmoitusjakson, täytyy kassassa olla varmasti tallessa kolminkertainen tai jopa 12-kertainen määrä rahaa kerralla maksettavaksi.

 

Alv:n maksupäivät

Kuukausittain Neljännesvuosittain Vuosittain
Kertymäkausi Maksupäivä Kertymäkausi Maksupäivä Kertymäkausi Maksupäivä
Tammikuu 12.3. Tammi-maaliskuu 12.5. 1.1.-31.12. 28.2. seur. vuonna
Helmikuu 12.4. Huhti-kesäkuu 12.8.
Maaliskuu 12.5. Heinä-syyskuu 12.11.
Huhtikuu 12.6. Loka-joulukuu 12.2. seur. vuonna
Toukokuu 12.7.
Kesäkuu 12.8.
Heinäkuu 12.9.
Elokuu 12.10.
Syyskuu 12.11.
Lokakuu 12.12.
Marraskuu 12.1. seur. vuonna
Joulukuu 12.2. seur. vuonna

 

 

Liikevaihto = yrityksen myynnin määrä annetut alennukset huomioituna, ilman arvonlisäveroa. Liikevaihtoon huomioidaan käytännössä kaikki yrityksen tulot, poislukien avustukset.

Eli liikevaihtoa on tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, sekä muut vakiintuneet tuotot eli esimerkiksi vuokratulot yrityksen omistamasta kiinteistöstä tai kalustosta.

Liikevaihdosta ei vähennetä arvonlisäveron ja annettujen alennusten lisäksi muuta, joten myyntirahdit, luottotappiot jne kuuluvat tuloslaskelmalla kuluksi aivan eri paikkaan kuin liikevaihtoon pienentävänä eränä.

Liikevaihtoa ei saa keinotekoisesti kasvattaa eikä pienentää. Myöskään ostojen ja myyntien keskinäinen netottaminen ei ole sallittua, joten jos sinulla on sekä asiakkaana että toimittajana sama yritys, pidä huolta että kumpikin osapuoli laskuttaa sen mitä kuuluukin eikä vähennä mitään eriä laskuista, niin kaikkien elämä o  helpompaa ja selkeämpää. Rahaliikenteessä näitä keskinäisiä laskuja sitten voidaankin kuitata halutessa ristiin, mutta laskutus on syytä olla oikein.

Liikevaihto ei kerro mitään siitä, onko yritys kannattava vai ei. Pienelläkin liikevaihdolla voi olla kannattava, kun taas useiden miljoonien liikevaihdollakin voi yritys tehdä tappiota. Kaikki riippuu tulojen ja menojen suhteesta.

Kun käytetään liikevaihtoa taloushallinnon mittarina, yleensä järkevää on seurata liikevaihdon muutosta eli kasvua tai laskua verrattuna aikaisempiin tilikausiin.

Liikevaihto kuitenkin kertoo karkeasti vain yrityksen suuruusluokasta ja toiminnan laajuudesta: mitään muuta siitä ei oikeastaan kannata lähteä arvailemaan ellei tiedä yrityksestä mitään muuta.

Liikevaihdon vertailu on mielekästä pääasiassa vain samalla toimialalla ja suurinpiirtein saman työntekijämäärän työllistävien yritysten kesken. Tai ainakin työntekijämäärä huomioituna, esim. liikevaihto/henkilö voi olla hyvinkin kiinnostava luku eri kokoisten yritystenkin kesken, samalla alalla.

 

Poisto = pitkäaikaisesta, eli pysyviin vastaaviin kuuluvasta arvokkaammasta kalustosta vuosittain kuluksi kirjattava osuus.

Kun ostetaan vaikkapa 5000€ maksava kone, jonka arvioidaan kestävän vähintään 5 vuotta,  sitä ei kirjata tuloslaskelmaan kerralla kuluksi. Miksei? Koska sen odotetaan tuottavan tuloa usemapana tilikautena, kerralla kuluksi kirjaaminen aiheuttaisi tuloksen vääristymisen niin kuluvana vuonna (heikommaksi) kuin tulevina vuosina (paremmaksi). Kun kone kertarysäyksen sijaan kirjataan taseeseen pysyviin vastaaviin, siitä lähdetään tekemään poistosuunnitelman mukaisia poistoja. Näiden poistojen tarkoituksena on tasata koneen kuluja sen todennäköiselle taloudelliselle käyttöiälle.

 

Tase = yrityksen erittäin tärkeä, varallisuutta kuvaava raportti. Tase on jaettu kahteen yhtäsuureen ”osioon”, vastaavaan ja vastattavaan. Vastaavaa-puoli, eli taseen yläosa, kertoo yrityksen varallisuudesta. Vastattavaa-puoli eli taseen alaosa taas kertoo siitä, millä taseen yläosasta löytyvä omaisuus on rahoitettu.
Taseen yläosa (vastaavaa-puoli) erittelee yrityksen omistukset pysyvyyden mukaan jaoteltuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyvien vastaavien omistukset on jaettu aineellisen ja aineettoman omaisuuden lajeittain (maa-alueet, rakennukset, koneet, ohjelmistot jne).
Fyysisten omistusten lisäksi tässä eritellään käyttötarkoituksen (rahoitus, vaihto-omaisuus tai käyttöomaisuus) mukaan myös yrityksen sijoitusomaisuus.
Vaihtuviin vastaviin taas listataan vaihto-omaisuus (eli esim.  varaston arvo) rahasaamiset, lyhytaikaiset sijoitukset sekä pankkisaamiset.
Saamisissa näkyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin jaettuna kaikki tiedossa olevat tulevat rahavarat eli esim. myyntilaskut, joita ei ole vielä maksettu tai tulossa olevat veronpalautukset sekä aktiivisesti hallittavat rahat eli pankkitileillä ja käteiskassassa olevat varat.
Taseen alaosa, vastattavaa-puoli, kertoo taas yrityksen veloista.
Ylimmäisenä käsitellään omaa pääomaa, joka voitollisella yrityksellä on ikäänkuin yrityksen velkaa omistajilleen ja siksi velkapuolella.
Sen alapuolella on vieras pääoma, joka jaetaan pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen.
Vierasta pääomaa ovat mm. pankkilainat, osamaksuvelat, ostovelat, palkkavelat, tuloverovelat eli mätkyt, lomapalkkavelat, työnantajan lakisääteisistä vakuutuksista maksettavia velkoja (tyel, tapaturma, ryhmähenki) ja arvonlisävero-, sairausvakuutusmaksuvelat sekä ennakonpidätysvelat.
Lyhytaikaisena käsitellään velkaa tai saamista joka erääntyy maksettavaksi alle vuoden kuluttua. Tällä on merkitystä erilaisia tunnulukuja laskettaessa ja yrityksen velkarakenteen kestävyyttä arvioitaessa.
Kirjanpitoasetuksessa on seuravaavan mukaisesti jaettu tasekaava. Se kertoo (vaikealukuisuudestaan huolimatta) sen logiikan, minkä perusteella yrityksen omaisuutta jaotellaan.
Vastaavaa

A PYSYVÄT VASTAAVAT

I Aineettomat hyödykkeet

1. Kehittämismenot
2. Aineettomat oikeudet
3. Liikearvo
4. Muut aineettomat hyödykkeet
5. Ennakkomaksut

II Aineelliset hyödykkeet

1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset ja rakennelmat
3. Koneet ja kalusto
4. Muut aineelliset hyödykkeet
5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

III Sijoitukset

1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Osuudet omistusyhteysyrityksissä
4. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
5. Muut osakkeet ja osuudet
6. Muut saamiset

B VAIHTUVAT VASTAAVAT

I Vaihto-omaisuus

1. Aineet ja tarvikkeet
2. Keskeneräiset tuotteet
3. Valmiit tuotteet/tavarat
4. Muu vaihto-omaisuus
5. Ennakkomaksut

II Saamiset

1. Myyntisaamiset
2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3. Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
4. Lainasaamiset
5. Muut saamiset
6. Maksamattomat osakkeet/osuudet
7. Siirtosaamiset

III Rahoitusarvopaperit

1. Osuudet saman konsernin yrityksissä
2. Muut osakkeet ja osuudet
3. Muut arvopaperit

IV Rahat ja pankkisaamiset

Vastattavaa

A OMA PÄÄOMA

I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma

II Ylikurssirahasto

III Arvonkorotusrahasto

IV Muut rahastot

1. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2. Vararahasto
3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot
4. Käyvän arvon rahasto
5. Muut rahastot

V Edellisten tilikausien voitto (tappio)

VI Tilikauden voitto (tappio)

B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1. Poistoero
2. Verotusperäiset varaukset

C PAKOLLISET VARAUKSET

1. Eläkevaraukset
2. Verovaraukset
3. Muut pakolliset varaukset

D VIERAS PÄÄOMA

1. Joukkovelkakirjalainat
2. Vaihtovelkakirjalainat
3. Lainat rahoituslaitoksilta
4. Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Rahoitusvekselit
8. Velat saman konsernin yrityksille
9. Velat omistusyhteysyrityksille
10. Muut velat
11. Siirtovelat

 

Tuloslaskelma = kirjanpidon raportti, joka kertoo yhtiön taloudellisen tilanteeen.
Siinä huomioidaan tulona kaikki myynnit ja avustukset sekä muut tulot (esim. korkotuotot ja osingot). Vähentävinä lukuina taas esitetään kaikki tililtä maksetut kulut (ostot, palkat, vakuutumaksu, kirjanpitomaksu, markkinointikulut, tuloverot jne).

Tämän lisäksi huomioidaan ns. laskennallisina kuluina, joita ei ole tarvinnut maksaa rahana, poistot jotka on tehty kalustosta ja muusta arvokkaasta, kuluvasta omaisuudesta.

Tuloslaskelmalla huomioidaan myös esimerkiksi varaston arvon muutos. Varaston arvon muutos oikaisee ostolaskun kulun samalle tilikaudelle kuin sitä vastaava myyntikin on. Varastosta ja varaston muutoksen merkityksestä lisää ensi torstaina!

Lopputuloksena tuloslaskelma esittää ns viivan alle jäävän tuloksen, eli sen yrityksen toteutuneen voiton tai tappion. Tuloslaskelma ei kerro mitään yrityksen rahatilanteesta, siitä taas kertovat kassavirtalaskelma, rahoituslaskelma ja tietyiltä osin myös tase.

 

Varasto = tavarat, jotka on ostettu tai tuotettu tilikauden aikana mutta ei vielä myyty tai käytetty asiakastöihin.

Varastoluettelo eli inventaari laaditaan vähintään tilikausittain aina tilikauden viimeisen päivän tilanteesta. Jos inventaarin teko viivästyy, muista ottaa huomioon ne tavarat, jotka on myyty tai käytetty tilikauden päättymisen ja inventaarin tekemisen välissä. Vain käyttökelpoiset tavarat ja avaamattomat pakkaukset lasketaan mukaan, ei esim. avattua maalipurkkia.
Jos varaston arvo vaihtelee paljon ja on olennainen, inventaari voidaan laatia ja kirjata kuukausittain.
Varaston kirjaaminen taseeseen aiheuttaa aina myös ”varaston muutos” -kirjauksen tuloslaskelman puolelle. Tällä tasoitetaan tavaran ostosta aiheutuva kulu samalle kaudelle kuin myynnistä saatava tulo.
Jos siis ostat tavaraa esim. 1000 eurolla ennen tilikauden vaihdetta, saman suuruinen varastonmuutos-kirjaus kompensoi tästä johtuvan kulukirjauksen koska näistä tuotteista ei ole ehtinyt syntyä myyntituloa.
Inventaarissa huomioidaan aina tuotteen hankintahinta kaikkine kuluineen (ostorahdit, tullauskulut jne) mutta ilman arvonlisäveroa. Tähän poikkeus: Jos oma toimintasi on arvonlisäverotonta, huomioit tavaroiden hinnan alvillisena koska et voi vähentää sitä alvia.

Artikkeli on työn alla – lisäämme pikkuhiljaa lisää sanoja!