Oman pääoman menettäminen – voiko toiminta jatkua?

Oman pääoman menettäminen – negatiivinen oma pääoma

Pidä omavaraisuusaste kunnossa
OYL:n mahdollistamat oikaisut negatiiviseen pääomaan
Miten tulee menetellä, jos oma pääoma on menetetty?
Hallituksen velvollisuus seurata yhtiön omaa pääomaa
Oman pääoman menettämisen julkistaminen kaupparekisteriin
Osakepääoman menettämistä koskevan ilmoituksen laiminlyönti

Oman pääoman palautuminen kuntoon

Konkurssiin hakeutuminen

Oman pääoman menettäminen – negatiivinen oma pääoma?

Jos yhtiön taseessa velat ovat suuremmat kuin varat, yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Negatiivisen pääoman taustalla on yleensä tappiollinen tilikausi tai tilikaudet, tai muut yllättävät vastoinkäymiset tai liika varojenjako omistajille.

Pidä omavaraisuusaste kunnossa

Yrityksen omaa pääomaa ei saa päästää negatiiviseksi. Lainan ottamista, investointeja, osingonjakoa, palkan nostamista yrityksestä jne. tulee suunnitella siten, että ne ovat vakaalla pohjalla.  Yrityksen omavaraisuusaste kuvaa, kuinka vakaalla pohjalla yrityksen talous on. Sitä helpompi yrityksen on kestää vastoinkäymisiä, mitä vakaammalla pohjalla yrityksen omavaraisuusaste on. Lähtökohtaisesti nyrkkisääntönä yli 40 % on hyvä omavaraisuusaste, eikä yhtiö ainakaan heti ole kaatumassa, ja alle 30 % on huono.

  • Omavaraisuusaste = Oma pääoma/(taseen loppusumma – saadut ennakot)

 

OYL:n mahdollistamat oikaisut negatiiviseen pääomaan

Pääsääntöisesti oma pääoma on negatiivinen, jos velat ovat suuremmat kuin varat.  Ja se edellyttää yhtiön hallitukselta toimia.  Osakeyhtiölaki mahdollistaa kuitenkin tiettyjä oikaisuja omaan pääomaan. Jos oma pääoma on oikaistunakin negatiivinen, tämä johtaa toimenpiteisiin. Osakeyhtiölaki mahdollistaa seuraavat oikaisut:

  • OYL 12 luvun mukainen pääomalaina
  • Kertynyt poistoero (verotuksessa poistot suuremmat kuin kirjanpidossa)
  • Vapaaehtoiset varaukset
  • Yhtiön omaisuuden todennäköisen luovutushinnan ja kirja-arvon olennainen erotus (ulkopuolisen asiantuntijan arvio)

Em. oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.  Liitetiedoissa tulee antaa perusteltu selvitys asiassa. Jos oma pääoma on näiden oikaisujenkin jälkeen negatiivinen, tulee ryhtyä OYL:n vaatimiin toimiin.

Miten tulee menetellä, jos oma pääoma on menetetty?

OYL 20:23 § ”Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus”

Lakisääteisen kaupparekisteri-ilmoituksen tarkoituksena on julkistaa yhtiön sidosryhmille yhtiön taloudellinen tilanne.  Tämän jälkeen yhtiö voi jatkaa normaalisti toimintaansa, mikäli sen rahoitustilanne tämän vain sallii.

Hallituksen velvollisuus seurata yhtiön omaa pääomaa

Hallituksen on aktiivisesti seurattava yhtiön taloudellista tilaa ja viipymättä reagoitava, jos oma pääoma muodostuu negatiiviseksi.  Säännöksen tarkoituksena on suojata yhtiön velkojia, erityisesti vakuudettomia velkojia, joita tyypillisesti ovat esim. tavarantoimittajat.

Hallituksen toimintavelvollisuus korostuu tilanteissa, jolloin yhtiöllä menee huonosti tai on havaittavissa merkittäviä muutoksia toiminnan heikkenemiseen.

Hallituksella on erityinen velvollisuus seurata yhtiön oman pääoman kehitystä, jos yhtiön aikaisemmat tilinpäätökset osoittavat yhtiön oman pääoman alentuneen lähelle reagointirajaa.

Oman pääoman menettämisen havaitseminen tulee siis tapahtua ”viipymättä”, ”välittömästi” – se tarkoittanee 1-2 kuukautta.  Tilinpäätöksen valmistumista ei tässä tilanteessa siis odoteta.

Oman pääoman menettämisen julkistaminen kaupparekisteriin

Ilmoitus oman pääoman menettämisestä tehdään kaupparekisteriin Y4-lomakkeen liitelomakkeella 13. Kohdassa ”Muuta rekisteriin ilmoitettavaa”. Julkistavalla toimenpiteellä on aina vaikutukset yhtiön liiketoimintaan.  Yrityksen näkökulmasta tämä on negatiivinen asia.

Ilmoitus kaupparekisteriin voidaan jättää tekemättä, jos yhtiön pääomatilanne on mahdollista korjata heti, hankkimalla yhtiöön omaa pääomaa tai saada yhtiöön pääomalainaa.

Sen sijaan keinot parantaa yhtiön kannattavuutta liiketoiminnalla ei ole enää mahdollista tässä vaiheessa, kun oma pääoma on kokonaan menetetty.

Osakepääoman menettämistä koskevan ilmoituksen laiminlyönti

Jos hallitus laiminlyö osakepääoman menettämistä koskevan kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen, se saattaa johtaa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuuseen OYL 22:1 §.  KKO:1996:46  KKO:2012:65

Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 2 momentin hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölakia rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Saman pykälän 3 momentin mukaan vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.

Vaikka yhtiöllä olisi velkoja ainoastaan toimittajille, hallitukselle saattaa syntyä vahingonkorvausvelvollisuus ilmoituksen laiminlyönnistä.  Tuolloin toimittajalla ei ole ollut mahdollista arvioida yhtiön todellista tilaa kaupparekisteristä.

Oman pääoman palautuminen kuntoon

OYL 20:23 § mukaan osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella.  Se edellyttää, että yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja oikaisuista tehdyissä selvityksistä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta.  Jos yhtiöllä ei ole osakepääomaa, oma pääoma on oltava merkintää poistettaessa vähintään nolla. Taseen ja selvityksen tulee olla tilintarkastettuja, mikäli yhtiössä on tilintarkastaja.

Keinot oman pääoman palauttamiseksi

  • yhtiön voitolliset tulokset
  • yhtiöön tehtävät sijoitukset (osakepääoma, SVOP)
  • uudet osakkeenomistajat -> suunnattu osakeanti

 

Konkurssiin hakeutuminen

Jos maksuvaikeudet muuttuvat pysyväksi maksukyvyttömyydeksi, on yrityksen hakeuduttava konkurssiin. Painetta konkurssiin hakeutumiseen tuo se, että maksukyvyttömän yhtiön toiminnan jatkaminen (ja velkojen lisääminen) voidaan katsoa rikoslain tarkoittamaksi velallisen epärehellisyydeksi. Tällöin vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistus voidaan kohdistaa yhtiön puolesta toimineisiin tahoihin henkilökohtaisesti.  Kovin pitkään ei siis kannata jäädä odottelemaan että joku velkojista hakisi yhtiön konkurssiin.

SVOP-sijoitus vai pääomalaina – miten sijoitan rahaa yhtiöön

Osakeyhtiön johto ja huolellisuusvelvoite