Työterveydenhoito; lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveydenhuolto ja vapaaehtoinen sairaanhoitovakuutuksen kautta otettu

Työnantajan työterveydenhuollon järjestäminen

 

Tuloverolain 69 § 1 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota koko henkilökunnan tavanomaista ja kohtuullista etua työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta tai sairaudesta johtuvista kustannuksista. Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon vähimmäissisältö käsittää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työnantaja voi täydentää palkollista työterveyshuoltoa esim. ottamalla työntekijöilleen vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuutuksen perusteella työntekijät ovat oikeutettuja lakisääteistä vähimmästasoa laajempaan terveyden- ja sairaanhoitoon, tätä kutsutaan sairaanhoitovakuutukseksi.

 

Verovapauden edellytykset:

1. Työterveyshuollon verovapauden yleisenä edellytyksenä on, että työterveyshuolto perustuu työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan, jossa edut ja palvelut on määritelty (tässä voidaan määritellä esim. hammashuollon kulujen korvaamisesta, fysikaalista hoitoa jne.).

2. Sairaanhoitovakuutuksesta saatavan edun verovapauden edellytyksenä on, että vakuutusta koskevat ohjeet ja säännöt lisätään työterveyshuoltoa koskeviin ohjeisiin.

3. Työterveydenhuolto on oltava työnantajan järjestämä - työnantaja ei voi maksaa työntekijän ottaman vakuutuksen maksuja.

4. Myös erikoislääkäritasoista työterveydenhuoltoa voidaan pitää verovapaana etuna; kunhan se on koko henkilökunnalle järjestetty tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Näiden edellytysten pitää olla samanaikaiseti voimassa taso enimmäiskorvauksesta max 10.000 eur/sairaustapaus ja vakuutusmaksu keskimäärin yrityksessä 400 eur/työntekijä.
(KHO 2011:27 katsottiin, että sairaanhoitovakuutus oli verovapaa etu, kun vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvaus oli 10.000 euroa yksittäistä sairaustapausta tai tapaturmaa kohden. Jos yksittäisen vakuututapahtuman johdosta voitaisiin vakuutuksesta maksaa tätä suurempi korvaus, vakuutus olisi veronalainen etu. KHO on perustellut että työntekijää kohden vakuutusmaksu yritysksellä voisi olla keskimäärin 400 eur/hlö jotta pidettäisiin kohtuullisena.)

5. Vakuutuksen piiriin kuuluvalla on oikeus milloin tahansa kieltäytyä vakuutuksesta. Mikäli työnantaja korvaa vakuutuksesta kieltäytyjälle sen, että he eivät saa vakuutusetua, vakuutus on kaikille työntekijöille veronalainen etu. Jos vakuutusyhtiö ei myönnä yksittäiselle työntekijälle vakuutusta tämän terveydentilaan liittyvistä syistä, vakuutus voi tästä huolimatta olla verovapaa etu muille työntekijöille. edellyttäen, että muut verovapauden edellytykset täyttyvät.

 

Yrittäjän työterveyshuollosta aiheutuneiden kustannusten vähentäminen verotuksessa

Nykyisin yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon. Sen järjestäminen on vapaaehtoista. Työterveyshuollon voi hankkia kunnallisesta työterveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä. Lisäksi yrittäjä voi halutessaan hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa.

Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia. Työterveyshuollon järjestämisestä tulee olla kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma. Ne ovat edellytyksiä myös korvauksen saamiselle. Verotuksessa vähennyskelpoisia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kansaneläkelaitoksen korvaamaan työterveyshuoltoon. Verotuksessa voidaan vähentää se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota Kansaneläkelaitos ei ole korvannut.

Perinteisesti osakeyhtiöissä/ay/ky on verovapaaksi henkilökuntaeduksi katsottu perussäännön mukaisesti työnantajan järjestämä työterveydenhuolto. Verovapauden edellytyksenä näissä on, että etu kohdistuu koko henkilökuntaan ja on luonteeltaan sekä tavanomainen että kohtuullinen.

Suunnitelma työkyvyn hallinnan edustämisestä, seurannasta ja varhaisesta tuesta koko työuran ajalle