Arvonlisäveron maksuajankohtaan tulossa pienyrityksille joustoa - Kenelle siitä on hyötyä?

Haluatko maksuperusteisen kirjanpidon ja joustoa arvonlisäveromaksuun vaiko suoriteperusteisen kirjanpidon?

Kun tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa, kirjanpito tehdään joko maksuperusteisesti tai suoriteperusteisesti.  Ei molemmilla tavoilla. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.  Arvonlisäveroon luvut on johdettava kirjanpidosta.  Ei ole omaa kirjapitoa verottajalle, omaa kirjanpitoa yhtiön hallitukselle, eikä omaa kirjanpitoa rahoittajille.  Tosiasia siis on, että kun yhdelle kumarrat niin toiselle pyllistät.


Pienyrityksille joustoa arvonlisäveron maksuajankohtaan – kenen kannattaa siirtyä maksuperusteiseen kirjanpitoon?
Keskisuurten yritysten alihankkijoina toimivat pienyritykset joutuvat usein hyväksymään sopimuskumppaniltaan pitkän maksuajan sisältävän sopimusehdon.  Laskujen maksuajat venyvät joskus hyvinkin pitkiksi 30 päivästä jospa yli 60 päivään.   Pienyrittäjille tämä on merkinnyt maksuvaikeuksia laskujen maksuihin.  On tuntunut kohtuuttomalta, että pienyritys joutuu tilittämään arvonlisäveron myynnistään, josta itse ei vielä ole saanut suoritusta.  Tähän on haluttu tuoda 1.1.2017 tulevalla arvonlisäverolain muutoksella helpotusta.  Lisäksi on perusteltu, että maksuperusteinen kirjanpito keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa kirjanpidon yksinkertaisuuden vuoksi.   https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_139+2016.aspx 

Valinnanvapaus maksaa arvonlisävero joko maksuperusteella tai suoriteperusteella:

1. Arvonlisävero tilitetään entiseen tapaan lasku/suoriteperusteella siten, että myyntilaskusta 31.10. arvonlisävero maksetaan 12.12., Vastaavaa suoriteperusteista vähennysmenettelyä sovelletaan arvonlisäveron ostovähennykseen.

2. Arvonlisävero tilitetään vasta, kun suoritus laskusta saadaan. Jos myyntilaskusta 31.10. saadaan suoritus asiakkaalta vasta joulukuussa, arvonlisävero maksetaan 12.2. Samaa menettelyä sovelletaan ostolaskuissa.Vero tulisi joka tapauksessa maksaa jos tavaran toimittamisesta on kulunut 12 kk eikä maksua ole saatu, eikä saatavaa ole pidettävä luottotappiona.  Verovelvollisen, jonka soveltaa maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä, mutta joka ei saa laatia tilinpäätöstään maksuperusteisesti, ei ole velvollinen oikaisemaan ja kohdistaa myyntien arvonlisäveroja suoriteperusteisiksi tilikauden päättyessä.

Millaiset yritykset voivat 1.1.2017 alkaen tilittää myynnistä maksettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron maksuperusteisesti?

1. Tilikauden liikevaihto enintään 500.000 euroa.

2. Maa- ja metsätalouden harjoittajat, kalatalouden harjoittajat joihin ei sovelleta kirjanpitolakia liikevaihdosta riippumatta

3. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat, joilla on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös, voivat liikevaihdosta riippumatta soveltaa maksuperustetta. (Edellytys: Tilikausi on aina oltava kalenterivuosi.  Lisäksi edellytetään, että vain kaksi seuraavista edellytyksistä saa ylittyä: taseen loppusumma on 350.000 euroa, liikevaihto 700.000 euroa, työntekijämäärä 10 henkilöä.)

Millaiset yritykset voivat 1.1.2017 maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimisen ja arvonlisäveron tilittämisen ohella  jättää veroilmoituksensa maksuperusteisesti?

Laki elinkeinotulon verottamisesta mahdollistaa yhdenkertaisen, eli maksuperusteisen kirjanpidon vain ammatinharjoittajille. Ammatinharjoittaja on henkilö, joka harjoittaa ammattiaan liiketoimipaikkaa pitämättä.  Ammatinharjoittajan määritelmä ei siis tunne mitään liikevaihtorajoja.  Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien liikkeenharjoittajien on siten oikaistava kirjanpito verotusta varten suoriteperusteiseksi.   Vaikka yrityksellä on oikeus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti ja laatia tilinpäätöskin maksuperusteisesti, veroilmoitus pitää tehdä edelleen suoriteperusteisesti.  Tässä kohtaa kannattaa miettiä, saadaanko maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimisesta ollenkaan hyötyä hallinnollisen taakan vähentämisenä, jos veroilmoitusta varten kaikki tiedot on kuitenkin oikaistava suoriteperusteiseksi.   

Jos haluat tietää miten yritykselläsi menee, niitä tietoja et saa maksuperusteisesta kirjanpidosta.  Tuolloin kirjanpitosi on pidettävä suoriteperusteisena.  Käytännössä tämä merkitsee että, että arvonlisäverot tilitetään suoriteperusteisesti – ei maksuperusteisesti.

Jos maksuvalmiutesi on heikko, et kykene suoriutumaan ostolaskujen maksamisesta laskujen eräpäivinä.  Ratkaisevaa olisi luonnollisesti tietää, mistä huono maksukyky johtuu.  Pankki ei tee mitään maksuperusteisilla laskelmilla,  niistä ei pysty näkemään onko yritys luottokelpoinen vai ei.  Jos taas et pysty maksamaan ostovelkojasi, et saa niistä arvonlisäverovähennystäkään ennen kuin olet laskut maksanut.  Tuolloin arvonlisäveron tilittämisestä maksuperusteisesti ei ole hyötyä.

Jos yrityksesi on käteiskauppaa harjoittava yritys, sinulle maksuvalmiuteen tuo parannusta suoriteperusteinen kirjanpito.  Tuolloin ostolaskujen kirjaaminen suoriteperusteisesti auttaa Sinua ottamaan huomioon arvonlisäveron ostovähennykset, vaikka ei vielä olisi ostolaskua maksanutkaan.

Osakeyhtiölaki ja hallituksen vastuu

Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä ilmoitus kaupparekisteriin (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §). 

Vaikka Kirjanpitolaki ja Arvonlisäverolaki antavat mahdollisuuden pitää osakeyhtiössäkin maksuperusteista kirjanpitoa kesken tilikauden, tilinpäätös on aina tehtävä suoriteperusteisesti.  Hallituksella on kuitenkin vastuu koko ajan huolehtia yhtiön pääoman riittävyydestä.  Siihen antaa mahdollisuuden ainoastaan suoriteperusteinen kirjanpito.